su 6.2.2011

su 6.2.2011 Sydney (5.349km)

Ilma muuttui tänään kuin salamaniskusta. Salamat toki iskivät, mutta jossain hyvin paljon kauempana. Ilma oli todella painostava ja viileänkuumakostea. On jännä, miten kylmältä 20 asteen pudotus tuntuu. Normioloissa sateinen +25 ei ole kylmä, mutta edellispäivän +45 jälkeen jouduin vetämään pitkät lahkeet ja hihat päälle (uuuu...).

Riina oli päättänyt tänään viettää aikaa sukuloiden, sekä noutaen Suomesta saapuneen fazerin suklaalähetyksen. Me emme halunneet jäädä pekkaa pahemmaksi ja päädyimme korvaamaan suklaat pizzalla etsimällä yhden australialaisen gourmetpizza-ketjun myymälän. (Ette muuten arvaa miten paljon niitä Riinan suklaita kuolattiin, ja miten tarkkaan se piti niitä silmällä. En olis ihmetelly vaikka palat olis iltasin varmuuden vuoksi laskettu. Mä sain kyllä niin paljon namia kun halusin ja pystyin syömään, pojilta salaa tietty.)

No, kaikki ei mennyt ihan niin kuin leffoissa. Parhaimmillaankin koko matka pizzerialle oli kuin jostain vain videolevitykseen joutuneesta b-luokan "koko perheen elokuvasta". Ensin missasimme bussin. Sitten pääsimme bussiin, mutta missasimme pysäkin. Ajoimme keskustaan asti, ja tajusimme lähimmän toimipisteen olevan melkein 6km päässä. Suomalaisella sisullahan toista kahta dollaria ei maksettu - äkkiäkös tuon matkan kävelee.

Kävelimme pitkään, vähintään ikuisuuden. Puolessa välissä alkoi vesisade. Koska olimme jo niin pitkällä, ei ollut enää mitään järkeä ottaa bussia. Kun vihdoin pääsimme perille, huomasimme että olimmekin noutopizzeriassa. Tilasimme pizzat, söimme ne puoliksi bussipysäkillä. Otimme bussin keskustaan. Söimme kävellessä loput suoraan laatikosta. Otimme bussin takaisin hostellille Villen kanssa. Vesa jäi hetkeksi katsomaan CNY-kulkuetta (Chinese New Year). Pizza oli kyllä hyvää, onneksi. Muuten olisi saattanut tulla ruumiita, ainakin torakoiden.

Illalla oli ehkä maaaaailman ihaninta nukkua, kun ei tarvinnut kastella peittoa viilennyksen toivossa. Taivaallista.