Perjantai oli tällä kertaa päivä, jolloin ei tehty mitään. Tosin, siitäkin pitää kai kirjottaa koska se on päivä. Suunnitelmia oli kovasti, mutta kaikki jäi vahvasti suunnitteluasteelle. Toisaalta, hyvin suunniteltuhan on jo puoliksi tehty, joten loppupeleissä päivä oli kuitenkin työntäyteinen. Aktiviteetti huipussaan. Jotain nyt mainitakseni, me kiivettiin Riinan kanssa paikalliselle näköalakukkulalle katselemaan maisemia.
Kumpikin oletti, että matka on pitkä, ja lähdimme veren maku suussa valloittamaan vuorta. Loppupeleissä kiipeäminen koostui noin 5 minuutin jyrkästä ylämäestä, jonka jälkeen olimmekin jo perillä. Nappasimme muutaman kuvan, ja menimme palkitsemaan itsemme lasillisilla viiniä loistavan urheilusuorituksen päätteeksi. Päivän kuntoilut oli suoritettu.
Illan kruunasi herkkuruoka (jälleen). Luulen, että mulla on varmaan joku käänteinen anoreksia, koska haaveilen ruoasta jatkuvasti, ja kun saan sitä eteeni en voi lopettaa syömistä. Tehtiin ihan järjettömän hyvää tonnikalapastaa, uskokaa tai älkää, se oli järjettömän hyvää, Riinalta meni järki.
Illalla jouduimme pakkaamaan auton, mikä on aina surullista, koska joku paikka jää taakse, ja koska pakkaaminen nyt ylipäänsä on aika tylsää. Olimme kuitenkin jostain syystä hyvin tehokkaita, ja pääsimme nukkumaan varsin sukkelasti.
Sukkeluudesta puheenolleen, hämähäkitkin on täällä aika sukkelia. (Anteeksi tästä mauttomasta aasinsillasta..) Kuten jotkut tietää, hämähäkit, kuoriaiset yms. ovat tunnetusti ehkä mun parhaita kavereita. Vaikka en nykyään enää suomalaisia hämähäkkejä kavahdakkaan, on pakko myöntää että niiden Australialaiset serkut ovat toista maata. Lempparilajikkeeseen kuuluu Australian Funnel-Web Spider. (wikipedia kertoo tarpeeksi luotettavasti jos jotain kiinnostaa nähdä kuvia http://en.wikipedia.org/wiki/Australian_funnel-web_spider)
Vaikka nää kaverit ei kasva kauhean isoksi, maksimissaan noin 5cm levysiksi, ne saa ihan hyvin tuhoa aikaseksi. Näitä esiintyy varsinkin Itä-rannikolla, joten en malta odottaa sinne pääsemistä. Purema saattaa tappaa, ja myrkky on hurjaa ja kivuliasta. Rupeaa Länsi-rannikon Redbacki (joka saattaa tappaa vasta muutaman päivän jälkeen) ja White tail spider (joka aiheuttaa vakavia ihotulehduksia monen vuoden ajan puremasta) tuntumaan varsin kesyiltä.
Yksi kaveri, mistä pojat innostu oli trapdoor spider. (http://en.wikipedia.org/wiki/Trapdoor_spider) Se on tosiaan kohtuullisen kokoinen, mutta huomattavan ällöttävä hämähäkki joka kaivautuu koloon ja on piiloutuu sinne mistä sitä et osaa etsiä. Saan aina kylmiä väreitä kun nään näiden kaivamia koloja ympärillä. Harmittomia, mutta isoja ja ällöttäviä ovat Orb-weaving spiderit, jotka rakentavat seittejä öisin puiden väliin ja Huntsmanit jotka hyppivät silmille, ja viihtyvät varsinkin autoissa. Voin meinaan kertoa, ettei ole maailma paras fiilis löytää sellaista naamaltaan, kun yrittää illalla myöhään käydä pienessä horroksessa vessassa. Netissäkin luki, että vaikka näiden hämähäkkien pisto ei ole ampiaista kummempi, on jengiä kuollut saadessaan sydärin hämähäkin hypätessä naamalle. Ei kiva.
Jos jotain kiinnostaa, niin sivuilta http://www.xs4all.nl/~ednieuw/australian/Spidaus.html löytyy aika mielettömiä hämähäkkikuvia, jos niistä nyt sattuu tykkäämään. Pääsee tutustumaan meidänkin matkaseuraan tarkemmin. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti