No, Salmon Gumsiinhan meijän oli päästävä pelkästään sen takia, että sen nimi oli niin siisti. Alkuperäsenä suunnitelmana oli oli ajaa ensin Esperanceen, ja sieltä nousta Norsemaniin seuraavana päivänä. MUTTA koska meillä nyt on toi kunnon ajopeli, päätettiin oikasta koko Esperancen kärjen ohi, ja mennä 4WD-reittiä 100km pätkä. Mun on pakko myöntää, et hetkittäin olin ihan sydän kurkussa ja pelkäsin auton kaatuvan, kun Vesa ja Ville huutaa tyyliin "WUUHUU!!" toisella puolella autoa. Ei siinä mitään, kun reitti oli ohi tuntu ihan mielettömän hyvältä .
Yöpymispaikkana toimi hiekkakenttä junaradan vieressä, mihin oli rakennettu vessat ja suihkut viereen. Sitä pyöritti joku paikallinen asukasyhdistys sillon kun ne päätti sitä pyörittää. Ainoo ongelma oli, että paikka oli pelkkää pölisevää hiekkaa, ja muurahaisia oli ihan sairaan paljon. Vedettiin pikaunet, herättiin kuudelta seuraavana aamuna, juotiin kahvit, pakattiin kamat ja jatkettiin. Ruokana syötiin pikatekoinen pasta bolognese, josta tuli vahingossa taas ihan mielettömän hyvää.
pe 21.1.2011 Salmon Gums - Madura 624km (1.939km)
Perjantaina oli tarkoitus ajaa niin pitkälle kun päästään, ja aloittaa aavikon ylitys. Tie on oikeesti ihan mielettömän tylsää ajaa. Siis onhan se siistiä, mut maisema ei vaihdu parin tuhannen kilsan aikana melkeen ollenkaan, kaikkialla on pölystä, ja jos astut autosta ulos käristyty ravuksi, mutta yöllä on kylmä. Tie on lähinnä suoraa, oikeesti suoraa,esim matkalla oleva Australian pisin suora, 146,6km - aika suora tie. Päästiin Maduraan asti, jossa ylläri - aavikolla kun ollaan, oli kuumaa ja pölyistä. Fiilis oli kylläkin kympissä, loistavaa musaa, varsinki fiiliksen nostattajana Heavyweightt DJ'sien muutama mixtape, mistä paikallisetki aina kyselee "What's this cool shit?!?" :D
Matkan aikana oli huippua kanssa Etelä-Australian jyrkänteet. Sairas tuuli, synkkä ilma ja 50m jyrkännettä nenän edessä. Seuraava vastaantuleva paikka olisi ollu etelänapa, jos nyt joku hullu siitä jyrkänteiltä sitä merta OLISI halunnu lähetä ylittämään.
Ruoaksi oli herkkua, beef roastia, mitä se nyt sitte onkaan - naudanlihapaistia(?) sekä spagettia. Koska ruoanlaittavälineet koostuu kahdesta valuurautapadasta sekä yhdestä valuurauta pannusta, tehtiin roasti hauduttamalla. Paistettiin eka paistin pinta ruskeeeksi, jonka jälkeen laitettiin se muhimaan punaviini-rosmariini-tomaattikastikkeeseen perunan, sipulin, valkosipulin ja bataatin kanssa. Roastin kanssa tuhottiin yksi viinitilalta hankittu herkku-punaviini. Viini oli maistunu aika täyteläiseltä maistelussa, mutta roastin kanssa sopi täydellisesti. Ps. Iskä, sulle on tätäkin tulossa postissa. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti