Täällä saattaa kävellä tunninkin yksin ympäriinsä (jos ei oteta huomioon kaikkialla pörrääviä autoja..), mutta ylittäessä kadun, saattaa joutua keskelle ihmisvilinää, torialuetta tms. Fiilis on ihan uskomaton. Tänään käveltiin intialaisten rakentamaa katua joka on täynnä temppeleitä ja muita kiiltäviä osia. Käännyttiin sivukadulle ja jatkettiin kävelemistä noin puoli tuntia. Tänä aikana ehkä 3 ihmistä tuli vastaan. Ylitettiin yksi tie, jonka jälkeen oltiin torialueella, joka oli täynnä ihmisiä. Koko toria ei edes nähnyt ennen kuin oli aivan kohdalla. Moni paikka on niin täysin aidattu, ja rajattu, että niitä on mahdoton löytää, ellei satu sattumalta kävelemään päin, tai tiedä mitä etsii.
Torit ovat sekaisia, todella sekaisia. Kaikkialla on ihmisiä, samoja tavaroita, ”aitoja” merkkiesineitä ja vaatteita, ”special price, only for you’ my friend!” Tinkiminen on asia erikseen ”kaikille muille tää makstaa 1200 bhatia, mutta sulle kaveri myyn 800 bhatilla - hyvä diili”. ”Joo, kuulostaa silti aika kalliilta”. ”Kerro hinta, paljon pystyt maksaa!”. ”öö, mä mietin viel”. ”Ei, haluan kuulla hinnan!”. ”Fine, 300 bhatia”. ”Ei ei ei!! Miten perheeni saa ruokaa, 600 bhatia, ja silloinkin hävettää”. ”Ei, ihan liikaa, maksan 400”. ”550, sillä myyn ota tai jätä”. ”Jätän” (ja kävelen pois, myyjä juoksee huutaen perään) ”Okei okei, 400, pahaa tekee kun näin halvalla saat!!”
Kaupunki on myös täynnä erilaisia hoitoloita, hierontaa, kauneushoitoja yms. Hinnat eivät ole kalliita, perus manikyyri + pedikyyri maksaa n.100-500 bhatia, riippuen paikasta, tunnin hieronnat useimmissa paikoissa 200 bhatin molemmin puolin. Jos olis yhtään enemmän rahaa, olisin hoidattanut täällä itteni jo niin moneen kertaan. Sen verran joustettiin, että mentiin käymään kala-jalkahoidossa. Ideana on, että paljaat jalat isketään vesiastiaan, jossa hirvee määrä pikkukaloja syö ihosta kaiken kuolleen solukon pois.
Ihan mieletöntä, alussa jalkoja kutittaa ihan järjettömän paljon. Tekee mieli vetää ne mahdollisimman nopeasti pois, mutta toisaalta, tunne on jollain tavalla hyvinkin oudon mukava. Tulos on ihan järjetön, kaikki kovettumat, kuollut iho, rohtuneet haavat ja lika lähtivät pois. Jalat tuntuivat puhtailta (sinänsä yllättävää päivän släbäreillä kävelyn päätteeksi..). Aika hyvin myös huomasi mistä kohtaa vesi oli alkanut, kummallakin samassa kohtaa valkoset rajat. Ai miten niin likasia?
Illalla löydettiin taas joku jännä katukeittiö sivukujalta, ja syötiin ihan tajuttoman hyvän makunen tappaja-kala. Mulla ei ollu kameraa mukana (enkä tosin olis varmaan kuvaa kehdannu ottaakkaan, paikalliset naureskeli jo valmiiksi meille ihan tarpeeksi :D) . Mut se fisu oli aika tajuton, hullut leuat, kiva alapurenta ja järjettömiä piikkejä. Näytti vähän pirajalta, mut pienempi. Kokki paisto sen upporasvassa, ja heitti jotain valkosipulisettiä siihen päälle. Sen lisäks syötiin jotain inkiväärinuudeli-juttua (yllättäen inkivääriä, sitä on KAIKESSA), mikä oli kanssa ihan tajunnan räjäyttävää.
Mitä pidempää täällä on, sitä enemmän tästä kaupungista tykkää. Nyt jo melkeen harmittaa, et pitää lähtee perjantaina pois, mut toisaalta, tullaan tänne tammikuun lopussa takasin saarihyppelyn jälkeen, että saadaan haettua mittatilaus-vaatteet ompelijalta ja rahdata suomeen. (Mistä johtuen joululahjat tulee samassa paketissa, ettei mene liikaa rahaa postimaksuihin, kotiväelle tiedoksi). :)
Nyt taas tonne ulos viileeseen +35 asteeseen, ja kohti etelä-saaria!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti