maanantai 3. toukokuuta 2010

Ihana Indonesia

Lennettiin Indoihin Singaporen kautta, missä meillä oli seitsemän tunnin välilasku. Meillä oli sopivasti aikaa lentojen välissä käydä vähän tutustumassa kaupunkiin. Lentokentältä menee juna suoraan keskustaan, joten aikaa ja rahaakaan ei tarvi tuhlaa liikaa.

Singapore on kiva kaupunki, se mitä nyt kerittiin nähdä. Eniten kaupungissa pisti silmään kaikkialla olevat kielto-sakko-laput. Purkkaa ei saa myydä, maahan ei saa tuoda tupakkaa eikä julkisilla paikoilla saa polttaa. Sinne ei myöskään saa tuoda duriania (TODELLA haisevaa hedelmää), monen sillan ali ei saa ajaa pyörällä, vaan pyörä pitää taluttaa, porno on kiellettyä - lain mukaan on kielletty jopa kotona alasti liikkuminen. Monesta rikkomuksesta on todella kovat rangaistukset. Olisi jännä tietää miten tarkkaan kyseisiä rikkomuksia valvotaan?



Singaporesta jatkettiin iltalennolla Balille, Indonesiaan, missä Olli ja Arto olivat meitä vastassa. Kuten kaikkialla Aasiassa, myös Indoissa on hirveä tappelu asiakkaista, ja kaikkien kuskien mielestä hän on se ainoa kuski, joka voi millään tavalla viedä sut turvallisesti perille. Tultiin ensimmäisinä ulos kentältä ulkopuoliseen ihmismassaan, ja ensimmäisenä kuullaan Ollin huutavan koko keuhkoistaan "TRANSPORT?!?" - koko lentokenttä hiljenee, kaikki paikalliset kuskit kattoo Ollia, joka pitelee kylttiä "Mr. ja Ms. Kerava". :D Kukaan ei sano mitään, ja päästään sopivasti riivaajista ohi ennen kuin kukaan kerkeää ihmetykseltään reagoida.

Saatiin ängettyä rinkat ja reput skoottereihin, ja alotettiin öinen matka Huvilalle Kerobokaan. Kymmenen minuutin ajon jälkeen Arton ja Villen skootterista puhkes rengas, ja ne lähti taluttamaan skootteria eteenpäin, toivoen että jossain tulee paikka, jossa renkaan saa korjattua. Jatkettiin Ollin kanssa ehjällä mopolla perille asti, ja puolen tunnin päästä saatiin myös loppujengi paikalle. Ollaan asuttu huvilalla, jonka muutama poikien kaveri on vuokrannu kevääksi opiskelujen ajaksi. Villa koostuu kolmesta 2 kerroksisesta tornissa, joiden yläkerrassa on huoneet ja kylppärit. Pihalla on katettu avokeittiö, josta 2m päässä on uima-allas. Piha-aluetta ympäröi n.3m korkeat muurit, ja yksi sivu pihasta päättyy 5m korkeaan pudotukseen jokeen.

Bali on oikeastaan Australian kanariansaaret. Joka paikka on täynnä humalaisia australialaisia, tai kärttyisiä brittejä. Aussit tunnistaa bintang (paikallinen olut) - wifebeatereista (eli hihattomista paidoista) ja britit valkoisesta tai pinkistä ihonväristä, ja kovaäänisistä vähän pyöreistä naisista. Koko paikka on täynnä ihania kauppoja (mikä on huono jos miettii budjettia) ja outletteja. Kaupoissa osa tavaroista on about suomen hinnoissa, mutta osa monta kertaa halvempia. Outleteistä saa ihania merkkejä mitä ei edes myydä suomessa huomattavasti halvemmalla.

Monessa paikkaa täällä on tosi kovat turvatarkastukset baariin mentäessä. Johtuen osaksi kiristyneestä poliittisesta tilanteesta. Vuonna 2002, pääkadulla räjähti baarissa pommi, ja 20 sekuntia sen jälkeen baarin ulkopuolella autopommi. Iskussa kuoli 202 henkilöä, ja haavottui 240. Pääkadulla on tapahtumapaikalla muistomerkki iskussa menehtyneille. 38 kuolleista oli indonesialaisia, loput turisteja. Toinen pommi räjähti 2005, mutta iskussa kuoli paljon vähemmän ihmisiä.

Viihdyttiin balilla ensimmäinen viikko saapumisen jälkeen, käytiin Villen kanssa surffikurssit, ja lähdettiin kiertämään Lombokkia ja Gili-saaria. Oltiin ensin neljä päivää Lombokissa. Hidas mutta halpa lauttamatka kesti Balilta Lombokille 5 tuntia. Vallattiin riippumattojen kanssa laivan auringonottokansi, ja maattiin auringossa koko matka. Matka Lombokille meni leppoisasti, mutta siihen se sit loppukin.



Kun päästiin paikanpäälle, yritettiin saada mittaritaksi. Heti ensimmäisenä meitä vastaan tuli riivaaja, joka yritti ohjaa meitä jonnekkin pakuun. Sanottiin kohteliaasti ettei kiinnosta, ja lähdettiin kävelemään eteenpäin. Paku lähti seuraamaan. Ignooraattiin se, ja käveltiin eteenpäin. Ukko ajaa kävelyvauhtia meidän rinnalla, käskee kyytiin, ei reagoida, mut äijä vaan jatkaa. Jos joku toinen kuski yritti pysähtyy, tää samainen herra kiroaa ne pois. Kävellään loppupeleissä 2km, ja paku seuraa meitä jatkuvasti. Jossain vaiheessa hajaannuttiin. Ville lähi Ollin kanssa, ja mä lähdin Arton kanssa eri suuntiin. Ensin kuski hämääntyy, se lähtee seuraamaan meitä kävellen, ja pojat pääsee "karkuun". Oltiin sovittu, että se ketä kuski ei seuraa hommaa kyydin, ja tulee hakemaan toisen porukan. Koska kuski ei saanut ekasta ryhmästä mitään irti, se hyppäsi autoon, ja lähti seuraamaan toista porukkaa. Tällä aikaa saatiin pysäytettyä paku, jolta saatiin tingittyä kohtuuhinta Lombokin Kutalle. Hypättiin kyytiin, ja lähdettiin hakemaan kakkosporukkaa. Kun pojat tuli, saatiin ne kyytiin, mutta meidän kuskit ei kerenny lähtemään, koska tää riivaajakuski kaarto autollaan paikalle ja blokkas meidän auton. Yhtäkkiä auton ympärillä seisoo 6 paikallista, jotka huutaa sekä meille että kuskeille kirouksia. Yksi rohkaistuu ja kirjaimellisesti huutaa "TÄÄ AUTO EI TULE LIIKKUMAAN MINNEKKÄÄN! TULKAA ULOS! TE ETTE YMMÄRRÄ! MEILLÄ ON KARTELLI!!" Sanotaan siihen "Ei, sovittiin hinnasta jo näiden kanssa" - "TE ETTE YMMÄRRÄ, MEILLÄ ON KARTELLI!!" - Loppupeleissä joudutaan ottamaan herrojen taksi, koska meidän kuskit on saanut tässä vaiheessa jo paskahalvauksen eikä uskalla liikkua minnekkään. Vaikka otti aivoon, ainoona positiivisena asia oli se, että alkuperäinen hinta tippu summaan, joka oltiin saatu neuvoteltua "väliaikaisten" kuskien kanssa.

Viihdyttiin Lombokin Kutalla muutama päivä. Alue oli aika hiljainen, mut hyvä surffaamiseen. Ajettiin skoottereilla saaren toiseen reunaan, otettiin vene avomerelle kohtaan, missä aallot breikkas hyvin nousuveden aikaan. Kierreltiin muutenkin saarta ympäri skoottereilla. Yhden päivän 4 tunnin reissun saldona oli 3 puhjennutta mopon rengasta, ja jalkapallo-ottelu paikallisten kanssa. Ajettiin ohi, kun paikalliset pelas fudista lehmien seassa, pysähdyttiin kattomaan, ja yhtäkkiä jengi oliki jo pelaamassa.

Surffaaminen oli tosi erilaista Lombokilla. Balilla paikoissa, missä treenattiin aallot kaatuu huomattavan paljon nopeemmin, mikä tekee kaikesta toiminnasta paljon nopeemptaa. Lombokilla aallot oli tosi paljon hitaampia ja isompia, ja vaati paljon enemmän melomista, ja hitaampaa alotusta, jotta ylipäänsä sai sen aallon. Lombokilla on myös plussana pidemmät pesukoneet -> kun aalto kaatuu sun päälle, ja painaa meren pohjaan, sitä myös pysyy siinä pyörityksessä huomattavasti pidempään kuin Balilla. Kun hetken luulee, että pääsee pesarista pois, nappaa aalto laudan, ja pääsee seuraavaan pyöritykseen laudan perässä. Fun, meri tulee kirjaimellisesti sisään koko ruumiiseen, ja huomaa että suolavettä valuu monta päivää korvista yms. surffipäivän jälkeen. Pojat on paljon parempia surffaamaan, mikä tarkottaa sitä että mä vietän pesukoneissa mielelläni aika paljon aikaa..



Lombokin jälkeen lähdettiin rentoutumaan Gili-islandseille. Gili-saaret koostuu kolmesta pienestä saaresta Lombokin vieressä. Luonto on kaikkialla ihan uskomattoman kaunista, koska maa on tuliperäistä, on osa rannoista mustaa hiekkaa, ja luonto ihan tajuttoman vihreetä. Saaret on matalia, meressä näkyvyys on ihan loistava mikä sopii snorklaamiseen ja horisontissa näkyy vuoria. Meressä on paljon TODELLA isoja kaloja, värikkäitä parvia ja isoja merikilpikonnia. Satuttiin paikalle low-seasonin (eli ei turistikauden) aikaan, joten majotukset oli halvempia, ja jengiä oli huomattavasti vähemmän kuin normaalisti. Paratiisi!

Lombokin jälkeen palattiin taas Balille, jossa viihdyttiin reilu viikko. Kun pojat palasi Suomeen, lähdettiin Villen kanssa vielä muutamaksi päiväksi Gileille. Ihan rehellisesti voin sanoa, että Indonesiassa on ehdottomasti kaunein luonto, mitä oon koskaan nähnyt. Täällä on ympäriinsä tulivuoria, merta, vihreetä luontoa, kaikkea.

Loppupeleissä ei olla tehty täällä ihan hirveesti mitään ihmeellistä, ollaan lähinnä hengailtu, surffailtu ja juhlittu. Aika hyvin auttaa koti-ikäväänki, kun on jatkuvasti vähintään 10 suomalaista pyörimässä ympärillä. Kiitos Villan keittiön, ollaan väsätty täällä lihapullia, lihamureketta, kunnon salaattia, kunnon jauhelihakastiketta, perunoita yms. ruokaa mikä maistuu kotosalta. Viiden kuukauden jälkeen on pää täynnä riisiä, nuudelia, curryja, uppopaistettuja ruokia ja mitä tahansa aasialasta mättöä. Kun päästään Ausseihin, aijon pyhittää seuraavan kuukauden salaatille ja makaroonilaatikolle. Vielä kun sais kaalikääryleitä, hapankaalia, kunnon makkaraa, jälkiuunileipää, hyviä leikkeleitä ja juustoja, salmiakkia ja hapankorppua.


Talon uv-tv shop-uuni

Keskiviikkona illalla (5.5) lähdetään illalla Perthiin Australiaan, jossa ollaan perillä 6.5 aamuyöllä. Tarkotuksena on alottaa duunit laukkatalleilla (vihdoin hevosia!! :)) ja kerätä vähän rahaa. Saa nähdä miten arki rupee sujumaan viiden ja puolen kuukauden lomailun jälkeen.. :)


Vähän opeteltavaa sanastoa ja Villelle kuvia :)

3 kommenttia:

järvenpään maharadza kirjoitti...

no joko se villepoika on saanu niitä barreleita? tätä on kyllä kiva lukea :)

Anonyymi kirjoitti...

tuhansia!! :)

Anonyymi kirjoitti...

Näkee, että Liisalla on ikävä heppoja. Pidä Ville varasi, ettei hevoset vie Liisan huomiota kokonaan.